Seinätakat
Kulmatakat
Takkaleivinuunit
Liedet
Leivinuunit
Kiertoilmatakat
Extranet
Tulisijat ja rakennuskivet
Hopealoimu
 


Paluu ohjeet Siirry Yleisimmin kysyttyä

Teknisiä kysymyksiä

Tulisijan perustus
1. Mitä yleisiä vaatimuksia tulisijan perustukselle asetetaan?
2. Millaisen alustan perustuslaatta vaatii?
3. Minkä kokoinen perustuksen pitää olla?
4. Miten tulisija kosteuseristetään?
5. Millä materiaalilla perustus korotetaan lopulliseen korkeuteensa?
6. Miten tulisija perustetaan paikkaan, jossa aikaisemmin ei ole ollut uunia?
7. Mitä on otettava huomioon, jos uuni asennetaan rakennuksen toiseen kerrokseen?
8. Mitä tehdä, jos vanhan uunin perustus on pienempi kuin uuden uunin perustus?

Hormi ja hormiliitokset
9. Mistä materiaalista tulisijan hormi kannattaa rakentaa?
10. Tarvitaanko uunin hormiin sulkupeltiä?
11. Kuinka suuri hormiliitosreiän tulee olla?
12. Mille korkeudelle yläpellin liitosreikä tehdään?

Korvausilma
13. Tarvitaanko korvausilmaa?
14. Mitä materiaalia korvausilmaputki on?
15. Mihin kohtaan uunin korvausilmaputki kannattaa asentaa?

Suojaetäisyydet
16. Kuinka suuret suojaetäisyydet tarvitaan elementtitakassa? Entä muurattavassa tulisijassa?
17. Kuinka suuret ovat suojaetäisyydet, jos tulisija perustetaan puurunkoisen seinän eteen tai jos hormi sijaitsee seinän takana?

Palonsuoja-alue ja eduslaatat
18. Mikä on palonsuoja-alue ja kuinka suuri sen tulee olla varaavassa tulisijassa? Entä avotakassa?
19. Voidaanko eduslaatat kiinnittää valmiin lattian tai rossipohjan päälle?
20. Mitä vaihtoehtoja eduslaatoitukselle on?

Sähkövastukset
21. Mitä hyötyä yösähkövastuksista on?
22. Mihin sähkövastukset asennetaan?
23. Mitä sähkövastusten teho (2 tai 3 kW) käytännössä merkitsee?
24. Mitä sähkövastustoimitus sisältää?




Tulisijan perustus




1. Mitä yleisiä vaatimuksia tulisijan perustukselle asetetaan?

Tulisijan peruslaatan tulee olla rakentamismääräysten mukainen. Perustuksen on oltava riittävän luja kantamaan tulisijan paino. Tulisija on perustettava roudalta suojattuun perusmaahan asti. Perustuksen on oltava kosteuseristetty ja kiviaineinen. Ohjeita perustuksesta antavat Suomen rakentamismääräyskokoelman ohjeet E3 ja E8.




2. Millaisen alustan perustuslaatta vaatii?

Perustuslaatta valetaan tavallisesti hyvin tiivistetyn sorakerroksen päälle. Perustus raudoitetaan. Perustuslaatan alla ei saa olla esim. styrox-eristystä, koska se painuu ajan myötä kasaan ja aiheuttaa perustukselle rasituksia. Jos perustustyyppi on tuulettuva, tulisijan perustus on suojattava maan routimiselta.




3. Minkä kokoinen perustuksen pitää olla?

Pohjalaatan on hyvä olla 5 - 10 cm suurempi kuin sille perustettava tulisija. Kokoa määriteltäessä on otettava huomioon, että myös hormi sopii samalle perustukselle.




4. Miten tulisija kosteuseristetään?

Kosteuseristys tehdään perustuslaatan päälle joko bitumihuopakerroksella tai bitumisivelyllä. Eristys estää veden imeytymisen tulisijaan perustuksen kautta.




5. Millä materiaalilla perustus korotetaan lopulliseen korkeuteensa?

Perustuksen korottaminen lopulliseen korkeuteen on hyvä tehdä esim. Leca-harkolla tai Leca-soravalulla, jotta tulisija saadaan lämpöeristetyksi perustuksesta. Tämä on välttämätöntä tuulettuvissa (ns. rossipohjaisissa) perustuksissa.




6. Miten tulisija perustetaan paikkaan, jossa aikaisemmin ei ole ollut uunia?

Korjauskohteissa uuni perustetaan usein vanhan betonilattian päälle. Tällöin on selvitettävä, onko laatan alla styrox-eriste. Laatta saadaan kantavaksi poraamalla uunin perustuksen kohdalle useita 35 - 40 mm:n reikiä, poistamalla eriste kartiomaisesti laatan alta ja valamalla reiät täyteen betonia. Vaihtoehtoinen tapa on tehdä yksi suurempi n. 300 mm suuruinen reikä uunin pohjalle ja valaa betonitassu eristyksen poiston jälkeen.




7. Mitä on otettava huomioon, jos uuni asennetaan rakennuksen toiseen kerrokseen?

Perustettaessa uunia kellarikerroksen päälle tai toiseen kerrokseen, on selvitettävä, onko rakenteen kantavuus uunille riittävä sekä miten kantavuutta voidaan tarvittaessa parantaa. Jos uunin alla on kantava väliseinä, tämä riittää kantamaan uunia. Välipohjarakenteen kantavuutta voi lisätä asentamalla uunin alle metallikannakkeita, jotka tuetaan kantaviin rakenteisiin.




8. Mitä tehdä, jos vanhan uunin perustus on pienempi kuin uuden uunin perustus?

Vanhan uunin perustus on usein yläosaltaan muurattu. Perustuksen laajentaminen onnistuu tavallisesti siten, että vanhan perustuksen pintaa alennetaan esim. 100 mm ja valetaan sitten riittävän kokoinen raudoitettu betonilaatta vanhan perustuksen päälle. Jos vanha perustus on betonivalua, sitä ei tavallisesti kannata ryhtyä piikkaamaan. Sen sijaan perustuksen päälle kannattaa valaa ulokelaatta ja korottaa tulisijan lähtötasoa 70 - 100 mm.




Hormi ja hormiliitokset




9. Mistä materiaalista tulisijan hormi kannattaa rakentaa?

Tavallisin hormin materiaali on tiili. Markkinoilla on myös kevytsorasta tehtäviä elementtihormeja. Näiden lisäksi hormina voidaan käyttää metalliputkea.




10. Tarvitaanko uunin hormiin sulkupeltiä?

Varaava tulisija tarvitsee hormiin sulkupellin. Se sijoitetaan tavallisesti noin 2 metrin korkeudelle lattiasta. Ellei hormissa ole peltiä, se voidaan sijoittaa myös uunin ja hormin väliin. Lisäksi kulmatakoissa voidaan käyttää takanurkkaan asennettavaa eristettyä metallihormia, jossa on mukana sulkupelti.




11. Kuinka suuri hormiliitosreiän tulee olla?

Liitosreiän on oltava vähintään hormin poikkimitan kokoinen, mieluummin 1/3 sitä suurempi. Hormiliitosreiän yläreuna tehdään 300 - 320 mm:n korkeudelle uunin perustamistasosta; alareuna saa olla 0 - 50 mm:n korkeudella perustamistasosta. Oikea hormin koko riippuu uunin ja suuluukkujen koosta. Suosittelemme seuraavia hormikokoja:

Uunimalliluukku (mm)hormi (mm)
1275 x 310150 x 150
2410 x 410150 x 200
3550 x 480150 x 270



12. Mille korkeudelle yläpellin liitosreikä tehdään?

Uuniin mahdollisesti asennettavan yläpellin yläreunan korkeus on isossa takassa 1600 ja pienissä 1500 mm uunin perustamistasosta laskettuna. Takkaleivinuuneissa yläpellin korkeus riippuu mallista. THU-S mallin yläliittymäreiän yläpinnan korkeus on 1150 mm perustamistasosta ja reiän koko 120 mm x 120 mm.




Korvausilma




13. Tarvitaanko korvausilmaa?

Palaminen tarvitsee runsaasti ilmaa: kilo puuta tarvitsee 8 m3 palamisilmaa. Voidaan sanoa, että yksi pesällinen vaatii palaakseen huoneellisen ilmaa. Korvausilman tarve riippuu huoneen koosta, tiiviydestä ja ilmanvaihdosta. Jos ilmastoinnissa käytetään koneellista ilmanpoistoa, uuni on hyvä varustaa tuloilmaputkella. Suuri huonetila tarvitsee harvoin korvausilmaputkea. Lisäksi hirsitaloissa on niiden rakenteesta johtuen jo riittävästi luonnollisia tuloilmakanavia.




14. Mitä materiaalia korvausilmaputki on?

Korvausilmaputki on yleensä muoviviemäriputkea (ø 100 mm). Takan alle tuleva raitisilmaputken viimeinen 30 cm on hyvä olla metalliputkea, koska putken yläpuolelle jää kuuma tuhkatila.




15. Mihin kohtaan uunin korvausilmaputki kannattaa asentaa?

Suosittelemme korvausilmaputken asentamista tulisijan alle ja keskelle, 100 - 200 mm uunin etureunasta. Korvausilmakanava jatketaan uunin alla tuhkaluukun alle ja varustetaan suljettavalla kannella.




Suojaetäisyydet




16. Kuinka suuret suojaetäisyydet tarvitaan elementtitakassa? Entä muurattavassa tulisijassa?

Hopealoimu-tulisijojen suojaetäisyydet palavaan materiaaliin ovat seuraavat:

Tulisijatyyppivaakasuunnassaylöspäin
elementtitakat50 mm250 mm
muurattavat uunit100 mm250 mm
liedet500 mm1000 mm



17. Kuinka suuret ovat suojaetäisyydet, jos tulisija perustetaan puurunkoisen seinän eteen tai jos hormi sijaitsee seinän takana?

Näissä tapauksissa hormiliitoksen kanssa on oltava erityisen huolellinen. Hormiliitosreiän ympärillä olevan seinän on oltava kaikkiin suuntiin kiviaineinen ainakin 230 mm liitosreiästä laskien. Avotakan edessä ei saa olla palavaa materiaalia 1500 mm:n etäisyydellä avotakan peränurkasta lukien.




Palonsuoja-alue ja eduslaatat




18. Mikä on palonsuoja-alue ja kuinka suuri sen tulee olla varaavassa tulisijassa? Entä avotakassa?

Palonsuoja-alue on se alue, joka on suojattava palamattomalla materiaalilla. Sen leveys varaavassa tulisijassa ulottuu 10 cm tulisijan luukkujen ulkoreunan ulkopuolelle ja 400 mm suuluukusta ulospäin perustuksen tekovaiheessa. Avotakassa alue on suurempi: alueen ulkoreunan etäisyys tulipesän takaosasta tulee olla 150 cm.




19. Voidaanko eduslaatat kiinnittää valmiin lattian tai rossipohjan päälle?

Lattian päälle asennettavat laatat kiinnitetään laastilla liikkumattoman betoniperustuksen päälle. Kannattaa ottaa huomioon, että laattojen yläpinta jää lopullisen lattian yläpinnan tasolle. Jos lattian runko on puurakenteinen, laattojen alle kannattaa asentaa tukeva, taipumaton vaneri ja kiinnittää laatat joustavasti esim. silikonilla tai joustavalla saumauslaastilla.




20. Mitä vaihtoehtoja eduslaatoitukselle on?

Eduslaatoitus voidaan tehdä joko määrämittaisesta tai luonnonreunaisesta sahalaatasta. Vaihtoehtoisesti eduslaatoituksen voi tehdä myös pellistä.




Sähkövastukset




21. Mitä hyötyä yösähkövastuksista on?

Sähkövastusten avulla on mahdollista käyttää edullista yösähköä lämpöenergian varastoimisessa uunin massaan.




22. Mihin sähkövastukset asennetaan?

Takoissa sähkövastukset sijoitetaan uunin rungon ja ulkokuoren väliin, ja vastukset ripustetaan metalliliuskojen varaan. Kulmamalleihin asennetaan kolme vastusta ja seinämalleihin kaksi. Takkaleivinuuneissa vastukset sijoitetaan riippumaan uunin tulikannesta poskikanavaan. Takkoihin asennettavien sähkövastusten teho on 2 kW ja leivinuunin vastusten 3kW.




Toteutus Wysiwyg Oy
Loimu luo lämmön